Kinkun paistorasvan oikea osoite: kastike tai roskis

Joulukinkun paistorasvat aiheuttavat tukkeumia putkistossa. Pahimmillaan rasvatukos voi pakottaa jäteveden purkautumaan viemäristä paineella kiinteistön sisätiloihin ja aiheuttaa vesivahingon.

Vuonna 2013 Vesilaitosyhdistyksen vesilaitoksille tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että rasvat aiheuttavat tietyillä alueilla viemäriverkostossa ongelmia kuten tukkeutumista tai säännöllistä tarvetta rasvan poistoon viemäreistä ja jätevedenpumppaamoista, kertoo vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko Vesilaitosyhdistyksestä.

Kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta vinkkaa: ”Kinkunpaistorasvaa ei kannata laittaa hukkaan. Kinkunpaistolientä ja rasvaa voi käyttää joulukinkun kastikkeeseen. Kastikkeen voi maustaa esimerkiksi omenasoseella ja sinapilla. Rasvaa ei pidä antaa suolaisuuden vuoksi linnuille”.

Jos paistorasvaa ei hyödynnä kastikkeen pohjana, laitetaan hyytynyt rasva biojätteeseen. Jos rasvaa ei malta hyydyttää, laitetaan nestemäinen rasva tiiviisti suljetussa astiassa sekajätteeseen. Myöskään ruokajäte ei kuulu viemäriin, koska se on herkkuruokaa rotille. Ruokajäte laitetaan biojätteeseen, HSY:n ympäristöasiantuntija Anu Helosvuori ohjeistaa.

Ylläpidettävät verkostot:
vedenottamot 9 kpl
verkoston pituus 277 km
paineenkorottamot 11 kpl
jätevedenpumppaamot 71 kpl
jätevedenpuhdistamot 3 kpl
sähkön kulutus 1 200 MWh/a
vakituinen henkilökunta 6 kpl
verkostoon pumpattu vesimäärä 449 805 m3


Verkoston kapasiteetti ja käyttöaste:
verkoston kapasiteetti 1700 m3/vrk
verkoston maksimi virtaama pääsiäisenä 1350 m3
verkoston minimivirtaama toukokuussa 300 m3

Asiakkaat ja laskutus:
liittyneitä kiinteistöjä 2722 kpl
Laskutuksessa olevia kulutuspisteitä 3318 kpl, joista vakituisia n. 900 kpl
Laskutettavia huoneistoja 4979 kpl
Laskutettu vesi 270 514 m3
Keskimääräinen kulutus vakituisilla 100 m3/huoneisto ja loma-asunnoilla vain 30 m3/huoneisto.

Vertailukustannuksia vuosi kustannuksista (sis. alv 24%):
vakituinen omakotitalo (100 m3/v) -> 492,48 €/v
lomamökki (30 m3/v) -> 323,70 €/v
vakituinen kerrostalo (100 m3/v) -> 483,80 €/v
loma kerrostalo (30 m3/v) -> 267,90 €/v

Yleistä:

  • Tunne kiinteistösi vesihuoltolaitteisto
  • Tarkista tai tarkistuta laitteiston yleiskunto määrävälein 
    Vesimittari, jätevesiviemärin tarkastuskaivo, salaojien tarkastuskaivot jne.
  • Kiinnitä huomiota poikkeamiin 
    Heikko vesijohtoverkoston paine, suuri veden kulutus, näkyvät vesijohtovuodot, viemärin heikko toimivuus ym. ovat asioita, jotka kertovat, että jokin on pielessä

Huomio talvea varten:

Muista aina lähtiessäsi mökiltä jättää riittävä peruslämpö ja sulkea ikkunat

  • Estä vesijohdon - ja mittarin jäätyminen, pitämällä ainakin näissä tiloissa riittävää lämpötilaa. 
    Mittari pääsääntöisesti hajoaa jäätyessään. Hajonneen vesimittarin vaihdosta peritään korvaus
  • Tarkista vesijohdon saattolämmityksen toiminta
    Vesijohtojen jäätymisen estäminen lämpökaapelin avulla on tehokas keino tilapäisiin jäätymisiin
  • Tarkista ettei WC vuoda 
    Vuotava WC voi pienellä jatkuvalla virtauksella jäädyttää tonttijohdon

Huolehdi,  että tonttivesijohdon sulku ja viemärin liitoskaivo on riittävän hyvin merkitty. Jos ne on esim. kaivettava esiin talvella tonttiviemärin tukkeutuessa tai vesijohdon jäätyessä.Muista lukea vesimittari lähettämämme luentakortin mukaisesti.

Jäätymisen sattuessa:

  • Älä yritä sulattaa jäätynyttä vesijohtoa itse, vaan ota yhteyttä kiinteistöhuoltoosi tai Tunturi-Lapin Veden asiakaspalveluun.
  • Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistönsä vesijohtojen- ja viemäreiden jäätymisistä ja niiden aiheuttamista kustannuksista.
  • Tunturi-Lapin vesi Oy vastaa omista runkolinjoistaan.

Tunturi-Lapin Vesi Oy on mukana rajajokea koskevassa vesistötutkimuksessa, jossa seurataan puhdistettujen jätevesien laskemisesta aiheutuneita vaikutuksia Tornion- ja Muonionjoen tilaan. Tämän lisäksi tulevista ja lähtevistä jätevesistä otetaan näytteitä ja seurataan puhdistustuloksia kuukausittain. Pohjavedenottamoita on Ylläsjärvellä kaksi kappaletta, joissa veteen ei lisätä mitään kemikaalia. Äkäslompolossa on kolme pohjavedenottamoa, joista kaikki raakavesi johdetaan ainoastaan kalkkikivi- ja UV suodattimen läpi. Voidaan siis sanoa että juomavesi Ylläksen alueella on kuin lähdevettä. Veden laatu varmistetaan pitkin vuotta otetuilla vesinäytteillä, joita otetaan 38 kpl vuodessa.

Kolarin kirkonkylän vedet tulevat kolmesta kaivosta, Kolarissa vesi alkaloidaan lipeällä ennen verkostoon johtamista. Sieppijärvellä vedenottamoita on yksi, vettä ei käsitellä ennen verkostoon johtamista. Äkäsjoensuun vesi ostetaan Äkäsjoensuun vesiosuuskunnalta.

Vesijohtoveden kovuus on Ylläsjärvellä 0,19 mmol/l, Äkäslompolossa 0,40 mmol/l, Kolarissa 0,21 mmol/l ja Sieppijärvellä 0,26 mmol/l. 1 mmol/l vastaa 5,6 dH:ta eli saksalaista kovuusyksikköä ja näin ollen vesi on pehmeää ja esim. astianpesukoneisiin ei tarvitse laittaa suolaa. pH-asteikolla mitattuna verkostoihimme johdettu vesi on Ylläsjärvellä n. 7,0, Äkäslompolossa n.7,7, Kolarissa n. 7,4 ja Sieppijärvellä n. 6,9.

Kolari

Sieppijärvi

Ylläsjärvi

Äkäslompolo

 

 

Annan tällä suostumuksella Tunturi-Lapin Vesi Oy:lle oikeuden tehdä käyttösopimuksen asiakkaani kanssa

Invalid Input
pakollinen
pakollinen
pakollinen
pakollinen
pakollinen
pakollinen
pakollinen
Invalid Input
pakollinen kenttä
pakollinen

  • 1
  • 2

Tunturi-Lapin Vesi Oy

Toimisto
Martinsaarentie 3
95970 Äkäslompolo
asiakaspalvelu(at)tunturilapinvesi.fi
0400 315 761

Vikapäivystys 24h

Asiakaspalvelu

arkisin
ma-to 9-15 ja pe 9-13
© Tunturi-Lapin Vesi Oy | kotisivut Davas