Usein kysyttyä

Yksi henkilö käyttää vettä noin 40 kuutiota vuodessa (40 m3/a). Henkilön kulutustottumuksista riippuen kulutus voi kuitenkin olla 10 – 80 m3/hlö/a.

Perusmaksu on laitoksen vuosittain perimä kiinteä maksu, jolla katetaan laitoksen kiinteitä, käyttömäärästä riippumattomia kustannuksia. Perusmaksun määräytymisperusteena on kiinteistön käyttötarkoitus sekä toiminta-alueella kiinteistössä olevien asuinhuoneistojen lukumäärä. Erillisiksi huoneistoiksi lasketaan kuuluvaksi tilat, jotka sisältävät omatoimisen asumisen vaatiman varustetason. Huoneistoja/huoneita, joita ei voida lukea edellä olevaan, sovelletaan niihin lähinnä rinnastettavia voimassa olevia taksoja.

Huoneiston koon ylittäessä 250 m²:ä, peritään jokaiselta alkavalta 250 m²:ltä yksi perusmaksu lisää. Liikehuoneistoilta peritään yhden perusmaksun lisäksi jokaiselta alkavalta 500 m²:ltä yksi perusmaksu lisää. Perusmaksua aletaan periä siitä päivästä lähtien kun asiakkaan kiinteistöön on toimitettu veden kulutusta mittaava laitteisto.

Perusmaksua peritään vaikka kiinteistön käyttö loppuisi väliaikaisesti. Muussa tapauksessa liittymä irtisanotaan ja kiinteistön omistaja purkaa liitokset vesihuoltolaitoksen verkostosta omakustanteisesti. Uudelleen liitettäessä kiinteistöltä peritään uusi liittymismaksu ja esivalmistelumaksu. 

Vesilaitos toimittaa yhden liittymän omakotitaloon, sekä kerros- ja rivitaloon. Jokaista yhtä liittymää kohden tulee yksi päävesimittari, jonka perusteella vesilaitos laskuttaa veden ja jäteveden käyttömaksua. 

Asunto ja kiinteistöosakeyhtiöiden huoneistokohtaisten alavesimittareiden laskutuksen hoitaa taloyhtiö. Huomioikaa, että perusmaksu peritään kuitenkin huoneistokohtaisesti. Perusmaksu määräytyy käyttötarkoituksen mukaan.

Vessanpönttöön ei saa laittaa wc-paperihylsyjä tai kuituliinoja, vaikka niissä olisi flushable –merkintä. Vessapaperi on valmistettu viemärissä hajoavaksi. Vessanpytty EI OLE roskis.

Veden sameus johtuu yleensä vedessä olevista ilmakuplista. Ilmiö on vaaraton, ja vesi muuttuu melko nopeasti kirkkaaksi seistessään astiassa. Ilma poistuu ylöspäin, jolloin vesi kirkastuu alhaalta ylös. Jos sameus painuu pohjaan, on kyseessä jokin muu häiriö. Maitomainen sameus näkyy kuumassa vedessä lähes aina.

Vesilaskutus tehdään 4 kertaa vuodessa 3 kk laskutusjaksoissa.

Tunturi-Lapin Vesi Oy lähettää kerran vuodessa, yleensä keväällä, mittarilukukortin, jolla asiakas voi ilmoittaa kulutuslukeman.

Suosittelemme kuitenkin ilmoittamaan vesimittarilukeman Asiointi verkossa linkin kautta. Palvelussa syöttämäsi lukema kirjautuu suoraan laskutusjärjestelmäämme.

Vesimittarilukeman ilmoittamista varten tarvitse laskulta käyttöpaikkatunnuksen  (V123456) sekä vesimittarin numeron.

Käyttäjätunnuksen luomalla pääset selaamaan ilmoittamiaan vesimittarilukemia sekä kiinteistönsä vedenkulutushistoriaa.

Mikäli vesimittarilukeman ilmoittaminen ei onnistu sähköisen palvelun kautta, voit ilmoittaa sen myös sähköpostilla asiakaspalvelu@tunturilapinvesi.fi

Muistathan ilmoittaa meille, mikäli postiosoitteenne muuttuu. Mikäli käytössänne on verkkolasku tai e-lasku, usein postiosoitetietojen päivitys saattaa unohtua. Ajantasaisilla asiakastiedoilla varmistetaan tiedotteiden ja luentapyyntöjen perilletulo.

Esimerkkejä mekaanisista vesimittareista ja niiden lukemista

Mikäli kohteessanne on etäluettava vesimittari (Kamstrup) teidän ei tarvitse erikseen ilmoittaa vesimittarilukemaa.

Luemme etäluettavat vesimittarit 2 krt vuodessa, toukokuun ja marraskuun viimeisellä viikolla.

Kamstrup etäluettava vesimittari

Yllättävän suureen tasauslaskuun voi olla syynä esim. vuotavat vesikalusteet tai vuotava vesijohto kiinteistön sisällä. Jos vettä ei käytetä, vesimittarin ei kuuluisi pyöriä. Vesimittarilukema tulee ilmoittaa säännöllisesti vesihuoltolaitokselle.

E-lasku sopimus tehdään omassa verkkopankissa. Viimeisimmästä laskusta näet viitenumeron ja asiakasnumeron, joita yleensä kysytään valtuutusta tehdessä.

YLEISTÄ

Tunne kiinteistösi vesihuoltolaitteisto

Tarkista tai tarkistuta laitteiston yleiskunto määrävälein

Vesimittari, jätevesiviemärin tarkastuskaivo, salaojien tarkastuskaivot jne.

Kiinnitä huomiota poikkeamiin

Heikko vesijohtoverkoston paine, suuri veden kulutus, näkyvät vesijohtovuodot, viemärin heikko toimivuus ym. ovat asioita, jotka kertovat, että jokin on pielessä

HUOMIO TALVEA VARTEN

Muista aina lähtiessäsi mökiltä jättää riittävä peruslämpö ja sulkea ikkunat

Estä vesijohdon – ja mittarin jäätyminen, pitämällä ainakin näissä tiloissa riittävää lämpötilaa.

Mittari pääsääntöisesti hajoaa jäätyessään. Hajonneen vesimittarin vaihdosta peritään korvaus

Tarkista vesijohdon saattolämmityksen toiminta

Vesijohtojen jäätymisen estäminen lämpökaapelin avulla on tehokas keino tilapäisiin jäätymisiin

Tarkista ettei WC vuoda

Vuotava WC voi pienellä jatkuvalla virtauksella jäädyttää tonttijohdon

Huolehdi,  että tonttivesijohdon sulku ja viemärin liitoskaivo on riittävän hyvin merkitty. Jos ne on esim. kaivettava esiin talvella tonttiviemärin tukkeutuessa tai vesijohdon jäätyessä.Muista lukea vesimittari lähettämämme luentakortin mukaisesti.

JÄÄTYMISEN SATTUESSA

Älä yritä sulattaa jäätynyttä vesijohtoa itse, vaan ota yhteyttä kiinteistöhuoltoosi tai Tunturi-Lapin Veden asiakaspalveluun.

Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistönsä vesijohtojen- ja viemäreiden jäätymisistä ja niiden aiheuttamista kustannuksista.

Tunturi-Lapin vesi Oy vastaa omista runkolinjoistaan.

KINKUN PAISTORASVAN OIKEA OSOITE: KASTIKE TAI ROSKIS

Joulukinkun paistorasvat aiheuttavat tukkeumia putkistossa. Pahimmillaan rasvatukos voi pakottaa jäteveden purkautumaan viemäristä paineella kiinteistön sisätiloihin ja aiheuttaa vesivahingon.

Vuonna 2013 Vesilaitosyhdistyksen vesilaitoksille tekemässä kyselyssä kävi ilmi, että rasvat aiheuttavat tietyillä alueilla viemäriverkostossa ongelmia kuten tukkeutumista tai säännöllistä tarvetta rasvan poistoon viemäreistä ja jätevedenpumppaamoista, kertoo vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikko Vesilaitosyhdistyksestä.

Kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta vinkkaa: ”Kinkunpaistorasvaa ei kannata laittaa hukkaan. Kinkunpaistolientä ja rasvaa voi käyttää joulukinkun kastikkeeseen. Kastikkeen voi maustaa esimerkiksi omenasoseella ja sinapilla. Rasvaa ei pidä antaa suolaisuuden vuoksi linnuille”.

Jos paistorasvaa ei hyödynnä kastikkeen pohjana, laitetaan hyytynyt rasva biojätteeseen. Jos rasvaa ei malta hyydyttää, laitetaan nestemäinen rasva tiiviisti suljetussa astiassa sekajätteeseen. Myöskään ruokajäte ei kuulu viemäriin, koska se on herkkuruokaa rotille. Ruokajäte laitetaan biojätteeseen, HSY:n ympäristöasiantuntija Anu Helosvuori ohjeistaa.