Skip to main content

Ylläksen keskuspuhdistamo valmistui syksyllä 2021

Tunturi-Lapin Vesi Oy:n omistamalla, vuonna 2021 valmistuneella Ylläksen keskuspuhdistamolla käsitellään Ylläksen matkailualueiden Äkäslompolossa, Ylläsjärvellä, Lainiossa sekä pienemmissä loma-asutuksen keskittymissä muodostuvat jätevedet. Puhdistamo sijaitsee Kolarin kirkonkylän ja Äkäslompolon välillä Rautuvaarassa, vanhan kaivos- ja rikastamoalueen vieressä. Jätevedet pumpataan puhdistamolle siirtoviemäreillä. Kaivoksen vanhaa raakavesiallasta käytetään puhdistettujen jätevesien jälkikäsittelyyn ja varastointiin. Jätevedet johdetaan siitä sulana aikana Niesajokeen ja edelleen Muonionjokeen.

Uusi biologis-kemiallisen jätevedenpuhdistamo rakennettiin vanhan puhdistamon alueelle. Puhdistamon käsittelyprosessit uusittiin kokonaan ja ne sijoitettiin kokonaan uuteen prosessirakennukseen, joka rakennettiin vanhan puhdistamorakennuksen eteläpuolelle kompostointikentän viereen. Samanaikaisesti rakennettiin uusi valvomorakennus samalle pihamaalle.

Rakennustyöt kohteessa alkoivat 1.3.2020 ja kohde valmistui syksyllä 2021.

Taustaa

Rautuvaaran vanha jätevedenpuhdistamo valmistui ja otettiin käyttöön 1997. Uuden Ylläksen keskuspuhdistamon yleissuunnittelu käynnistyi jo 2010-luvun alkupuolella. Tuolloin prosessisuunnitelman lähtökohtana oli ajatus Rautuvaaran (myöh. Ylläksen) ja Kolarin jätevesien yhteispuhdistamosta. Vuonna 2012 laadittiin Ylläksen keskuspuhdistamon laajentamisesta prosessisuunnitelma, jossa käsiteltiin puhdistamon laajentamista, prosessivaiheita ja periaatteita pääpiirteissään. 2014 päätettiin kuitenkin laajentaa Ylläksen puhdistamoa vain tunturialueen jätevesien puhdistamista varten. Erillisratkaisuun päädyttiin, koska aiemmin Ely- keskukselta saatavilla ollutta avustusta ei ollut enää mahdollista saada.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi Ylläksen keskuspuhdistamolle uuden ympäristöluvan 26.2.2018. Puhdistusvaatimukset kiristyvät vuoden 1.1.2022 alusta lukien merkittävästi. Uudet vaatimukset esimerkiksi ammoniumtypen poiston osalta edellyttävät puhdistamon biologisen prosessin allastilavuuden kasvattamista noin kaksinkertaiseksi aiempiin suunnitelmiin verrattuna. Suunnitteluprosessi on ollut pitkä ja suunnitelmia onkin päivitetty matkan varrella muiltakin osin. Mm. jätevesimäärien kehitys on ollut maltillisempaa ja mitoituksissa onkin huomioitu tulevaisuuden kasvutarpeet laajennusvarauksilla.  

Joulukuun 2020 rakennustilanne. Uusi prosessirakennus oikealla ja vasemmalla näkyy uuden valvomorakennuksen pääty.

Urakoitsijat

Ylläksen keskuspuhdistamon prosessirakennuksen pääsuunnittelusta vastasi Ramboll Finland Oy. Pääurakoitsijana toimi Rakennusliike Sorvoja Oy. Koneistourakan toimijat olivat TYL Ylläs Koneistot, LVIA-urakoitsijana LVI-Vanhatalo Oy ja SIA -urakoitsijana Slatek Oy. Uusi valvomorakennus toteutettiin erillisenä KVR-urakkana Rakennusliike Sorvoja Oy toimesta. 

Ylläksen uuden keskuspuhdistamon rakennuspaikka pintamaan poiston jälkeen maaliskuussa 2020.
Taustalla näkyy sen aikainen käytössä ollut puhdistamorakennus.

Uuden keskuspuhdistamon sijainti

Ylläksen keskuspuhdistamolla käsitellään Ylläksen matkailualueen jätevedet. Käytännössä tämä tarkoittaa Tunturi-Lapin Vesi Oy: n toiminta-alueella Äkäslompolossa, Ylläsjärvellä, Lainiolla, Ahvenkankaalla ja Luosujärven alueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesiä.  

Puhdistamo sijaitsee Kolarin kirkonkylän ja Äkäslompolon kylän välillä, Rautuvaarassa, vanhan kaivos- ja rikastamoalueen vieressä. Uusi prosessirakennus rakennetaan nykyisen puhdistamorakennuksen eteläpuolelle kompostikentän viereen. Uusi erillinen valvomorakennus rakennetaan prosessirakennuksen itäpuolelle.  Jätevedet pumpataan puhdistamolle siirtoviemäreillä. Kaivoksen vanhaa raakavesiallasta käytetään puhdistettujen jätevesien jälkiselkeytykseen ja varastointiin. Jälkiselkeytysaltaaseen kertyy jätevesien lisäksi myös sade- ja sulamisvesiä altaan valuma-alueelta. Sulan maan aikana touko-kesäkuussa ja syys-lokakuussa vettä johdetaan jälkiselkeytysaltaasta Niesajokeen, joka laskee edelleen Muonionjokeen. 

Ympäristöluvan vaatimukset

Uuden jätevedenpuhdistamon käsittelyprosessi on biologis – kemiallinen. Vastaavaa tekniikkaa on ollut käytössä muissa pohjoismaissa jo aikaisemmin. Esimerkiksi Kuusamo EVO:n Rukan 2016 valmistuneella jätevedenpuhdistamolla on käytössä vastaava käsittelyprosessi. 

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 26.2.2018 myöntämässä uudessa ympäristöluvassa puhdistusvaatimukset kiristyvät merkittävästi 1.1.2022 alusta lukien. Tiukentuneet määräykset, toimintaympäristöllemme luontaiset voimakkaat sesonkivaihtelut sekä kylmät vedet ovat olleet keskeiset kriteerit käsittelyprosessin valinnalle. 

Ympäristöluvan vaatimukset kiristyvät orgaanisen aineen (BOD) ja fosforin pitoisuuksille. Lisäksi edellytetään puolivuotiskeskiarvona laskettuna vähintään 70% poistotehoa ammoniumtypen osalta. Ammoniumtypen poistolle ei aiemmassa luvassa ole ollut kriteerejä. 

Uuden ympäristöluvan edellyttämät jäteveden jäännöspitoisuuksien ja poistotehojen raja-arvot on esitetty oheisessa taulukossa. Pitoisuuksien ja käsittelytehon osalta on sulkeissa kerrottu vertailutietona vanhan ympäristöluvan raja-arvot. Mikäli arvoa ei ole esitetty, se ei ole vanhassa luvassa ollut kriteerinä. Viimeisessä sarakkeessa olevat arvot kertovat omavalvonnan raja-arvoista, jotka ovat tiukemmat. Ne ovat puhdistamon hoidolle ja laitteistolle asetettuja erillisiä tiukempia tavoitteita, jotta ympäristöluvan edellyttämä puhdistustaso saavutetaan. 

Tutkittava
osa-alue

Pitoisuus enintään
1.1.2022 alkaen
(sulkeissa vanhat arvot)

Käsittelyteho vähintään 1.1.2022 alkaen
(sulkeissa vanhat arvot)

Omavalvonnan tavoitteet
Pitoisuus (käsittelyteho) 1.1.2022 alkaen

BOD

10 mg/O2/l (60 mg/O2/l)

95% (70%)

<8 mg/l (96%)

Fosfori

0,4 mg/l (0,8mg/l)

95% (90%)

<0,3mg/ l (96%)

Ammoniumtyppi

70%

<10mg/l/ (86%)

Kiintoaine

15mg/l

<12mg/l/ (96%)

Hyvä tietää! 

Jätevedet sisältävät ravinteita. Orgaaninen aines, kuten typpi ja fosfori ja kiintoaine voivat aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä. Orgaaninen aines jaetaan biologisesti ja kemiallisesti hajoavaan ainekseen. Lyhenne BOD tulee sanoista biochemical oxygen demand ja lyhenne COD chemical oxygen demand. Jätevedenpuhdistusprosessissa pyritään poistamaan jätevedestä erityisesti kiintoaine, orgaaninen aines, ravinteet, mikrobit ja sekä raskasmetallit. 

Puhdistamon käsittelyprosessi

Ylläksen keskuspuhdistamossa käytetään biologis-kemiallista menetelmää, jonka sivutuotteena syntyy lietettä. Liete kuivataan ja aumakompostoidaan, jolloin siitä syntyy multaa. Syntynyttä multaa voidaan hyödyntää mm. yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin. Puhdistetut jätevedet johdetaan säännöstelyaltaan kautta Niesajokeen, josta ne laskevat edelleen Muonionjokeen. 

Esikäsittelyssä ja esiselkeytyksessä jätevedestä erotetaan kiinteät materiaalit. Näitä ovat mm. hiekka, sora, rasva ja muu sekajäte. Vesihuollossa sekajätettä kutsutaan termillä välpe. Välppeen poisto heti prosessin alussa on tärkeää, jotta jäteveteen kuulumaton aines ei haittaa veden puhdistamista ja vahingoita laitteita. 

Esiselkeytyksessä poistetaan hienojakoisempaa kiintoainesta. Jäteveteen lisätään ferrisulfaattia, jolla edesautetaan fosforin saostumista. Fosfori painuu saostusaltaan pohjalle osaksi lietettä, joka kerätään jatkokäsittelyyn lietteen kuivaukseen.  Osa lietteestä johdetaan varastoaltaaseen, jossa se sekoitetaan osaksi flotaatiolietettä ennen kuivaukseen johtamista. Esiselkeytysvaiheessa huolehditaan myös jäteveden pH:n pysymisestä riittävän korkeana, jotta biologisessa prosessissa tarvittava mikrobikanta pysyisi mahdollisimman optimaalisena ja puhdistustulos hyvänä. 

 

Jäteveden biologinen puhdistus eli kantoaineilmastus tapahtuu hyödyntämällä jätevedessä olevia bakteereja. Kantoaineena käytetään Biowater -kantoainekappaleita, joiden pinnalle biofilmi muodostuu. Kantoaine pidetään koko ajan liikkeessä pohjailmastuksen avulla. Jäteveden bakteerit alkavat kasvaa ja lisääntyä ja kuluttavat jäteveden eloperäistä ainetta. BOD poisto ja ammoniumtypen nitrifiointi tapahtuu pääosin tässä vaiheessa. 

Tämän jälkeen vesi johdetaan flotaatioselkeytykseen jakolaatikon kautta. Jäteveteen annostellaan saostuskemikaalia (PAC) ja polymeeriä, jolloin vedessä olevat kiintoainepartikkelit ja kolloidit muodostavat flokkeja. Vesi johdetaan flotaatioaltaaseen, jossa veteen puhalletaan paineistettua vettä eli dispersiovettä.  Vedessä olevat mikrokuplat nostavat flokit pintaan lietekerrokseksi, joka kaavitaan pois ja puhdistettu vesi johdetaan eteenpäin. Lietettä vajoaa jonkin verran myös altaan pohjalle ja myös se kerätään pois.  

Liete kerätään erilliseen flotaatiolietealtaaseen, josta se edelleen johdetaan lietteen kuivaukseen. Selkeyttimen läpi mennyt vesi johdetaan jälkiselkeytykseen säännöstelyaltaaseen, josta se johdetaan sulan maan aikana Niesajokeen, joka laskee Muonionjokeen. ​ 

 Ympäristöluvan raja-arvojen seurantaa varten näytteenotot tapahtuvat saapuvan jäteveden osalta ennen esikäsittelyä (välppäys) ja lähtevän puhdistetun jäteveden osalta jälkiselkeytysvaiheessa. 

Hankkeen rahoitus

Ylläksen keskuspuhdistamon kokonaiskustannusarvio oli noin 7,5 miljoonaa euroa. Rakentamiseen myönnettiin Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta 5,2 miljoonaa euroa ja loput rahoitettiin Tunturi-Lapin Vesi Oy:n kassavaroista. 

Vihreää rahoitusta voidaan myöntää investointihankkeeseen, jossa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Hanke kuuluu vihreän rahoituksen viitekehyksen osa-alueeseen vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely. Muita osa-alueita, joille rahoitusta myönnetään ovat esimerkiksi kestävä rakentaminen, julkinen liikenne ja jätteen käsittely. 

 Vihreän rahoituksen tavoitteisiin voi tutustua esimerkiksi oheisen videon kautta https://vimeo.com/365742014 tai Kuntarahoituksen sivuilla https://www.kuntarahoitus.fi/palvelut/vihrea-rahoitus/

 

 

 

 

 

 

 

 

KH23022021